lauantai 26. lokakuuta 2013

Viikko vielä - enää

Kohta kolme kuukautta odotusta, järjestelyä ja erilaisia valmisteluja on takana ja pian on aika nousta koneeseen, joka vie minut ja lapset Dädän luo Arabiemiraatteihin. Ajatukset ovat odottavat ja innostuneet, mutta samalla myös hämmentyneet. On niin vaikea yrittää kuvitella, millainen arki meitä odottaa. Vaikka luulin, että olen valmistautunut muutokseen koko tämän kolme kuukautta, huomaan nyt, etten olekaan. Olen valmistanut lähtöä, mutta en sitä, minne olemme täältä lähdettyämme saapumassa.

Mielessä pyörii niin monta kysymystä, joita en oikein tähän mennessä ole ehtinyt kysymään. Miltä oleminen ja eläminen erilisissa puitteissa ja toisenlaisen kulttuurin keskellä lasten kanssa mahtaa tuntua? Kuinka lapset sopeutuu? Kuinka minä sopeudun? Miltä tuntuu, kun perheessä onkin taas läsnä kaksi vanhempaa? Miten arki lähtee sujumaan? Voinko käydä yksin ruokakaupassa? Saammeko kavereita? Keitä me siinä yhteisössä olemme? Erikoinen suomalais-afrikkalainen siirtotyöläisperhe? Miltä minusta siellä tuntuu olla nainen, äiti, afrikkalaissyntyisen miehen vaimo, länsimaalainen, kristitty? Ärsyynnynkö vai hullaannunko? Ikävöinkö vai viihdynkö? 

Kaikkein eniten odotan nyt sitä, että saamme taas olla koko perhe yhdessä.  Lapset eivät oikeastaan hahmota koko muuttoa muuten kuin että olemme menossa Dädän luo. He ovat laskeneet öitä jo yli kuukauden (nyt niitä on jäljellä enää SEITSEMÄN!) ja into - ja toisaalta myös ikävä - kasvaa päivä päivältä. Odotettavissa lienee kuitenkin aikanaan myös Dädälle suunnattuja kiukunpuuskia siitä hyvästä, että hän "jätti" meidät tänne ja lähti itse sinne kauas.

Kohta olemme elämässä sellaista, mistä olemme monta vuotta unelmoineet. Lähtöpäätös on ollut koko ajan helppo - jopa itsestään selvä - koska olemme puhuneet niin monta kertaa lävitse ajatuksen siitä, että "entä jos" joskus tällainen olisi mahdollista. Kiitollisina ja iloisina tartumme tähän mahdollisuuteen, vaikka onkin näin pakko tunnustaa, että jännittää, kun ei oikein tiedä, millaiseen kelkkaan on tullut hypättyä.

Ohessa muutama kuva tulevilta kotikulmiltamme. Ensimmäisessä kuvassa kotitalo (asunto ylimmässä kerroksessa), toisessa leikkipaikka ja kolmannessa näkymää asunnon parvekkeelta.

2 kommenttia:

  1. Jännää! Eiköhän vastaukset kysymyksiisi löydy perillä ja ajan mukaan? ;) Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Upea leikkipaikka. Ja merikö siellä siintää parvekkeelta. Kysymyksiä on paljon ja varmasti saat niihin vastaukset. Sinä ja koko perhe selviää hienosti. Teillä on toisenne ja paljon tukea suunnasta jos toisesta. Siunausta matkaan!

    VastaaPoista