Näin pitkään on täällä tullut oleskeltua, eikä tähän mennessä ole ollut paljoakaan sanottavaa ruuasta (paitsi taateleista). Se johtuu ainakin siitä, ettei ole tullut vastaan mitään niin erityistä, että olisi ollut pakottava tarve siitä kertoa. Ja ehkä myös siitä, että nykyään mikään ruoka ei ehkä ole niin eksoottista kuin ennen, kun joka puolella maailmaa voi päästä nauttimaan minkä tahansa kulttuurin tyypillisä ruokia.
Lyhyen kokemukseni mukaan arabialaiseen keittiöön kuuluu ainakin seuraavia ruokia:
Grillattua lihaa. Pääasiassa kanaa tai lammasta. Kalaa tarjotaan yllättävän vähän siihen nähden, että olemme meren rannassa ja joka päivä kalastajat vetävät Jeepeillä verkkojaan hiekkarannalle (turistien ja joskus paikallistenkin pällistellessä vieressä). Liha tarjotaan usein vartaassa tai jauhetusta lihasta tehtyinä puikkona, joita minun lapsuudessani kutsuttiin kepakoiksi.
Riisiä. Valkosta, keltaista, maustettua, vihanneksilla ryyditettyä, nuudeleihin sekoitettua. Riisiä tarjotaan aina, ranskalaisia perunoita (joita meikäläisten annoksissa on grillatun lihan seurana aina) vain vähän. Intialaisen keittiön vaikutus näkyy varmasti muissakin ruuissa, mutta riisiruokien kohdalla se on erityisen selkeä: Kaikkialla arabialaisissa ravintoloissa on tarjolla myös biryania, riisiruokaa, jossa on joukossa lihaa tai mereneläviä.
Leipää. Vaaleaa, hyvänmakuista leipää on sekä litteää ("lettuleipää", kuten lapset ovat sen nimenneet) että ilmavampaa pitaleipää (ja varmasti montaa muutakin, joita emme ole sattuneet syömään - tai erottamaan). Leipää tarjoillaan joka aterialla.
Hummusta. Siitä on muodostunut koko perheen herkku, jota täytyy yrittää valmistaa myöhemmin kotona. Hummus on kikherneistä, öljystä ja mausteista tehty tahna, jota syödään leivän ja salaatin kanssa.
Salaattia. Salaateissa käytetään paljon oliiveja, tomaattia ja mausteeka jotakin etikan tyyppistä. Tabbouleh-salaatissa ainekset hienonnetaan aivan pieneksi niin, että salaatti on melkein tahnamaista ja sitä on helpompi syödä leivän kanssa. Toinen usein tarjottava salaatti on nimeltään fattoush ja siinä on mukana pienistettyä leipää. Omaan makuuni nämä salaatit ovat liian happamia.
Jälkiruokaa. Um Ali on jälkiruoka, jota on tarjolla aina. Se on leipävanukkaan tyypistä, jossa on joukossa pähkinöitä ja rusinoita sekä runsaasti kermaa. Mausta tekee suomalaiselle suulle hiukan vieraan sekaan laitettu ruusuvesi. Sitä käytetään myös joissain jäätelöissä mausteena ja sen makuun ihastuminen vaatii minulta aikaa enemmän kuin neljä kuukautta...
Lisäksi aterioilla tarjolla on usein tomaattipohjaista kastiketta, joko tulista tai vähemmän tulista, jossa on (lampaan)lihaa ja vihanneksia. Myös herneitä, linssejä, papuja ja kikherneitä syödään täällä melko paljon salaateissa, keitoissa ja kastikkeissa.
Ja ollappa nyt tähän laittaa kauniita ruoka-annoskuvia tekstiä elävöittämään...
Mulle tuo ruusuvesi on tullut vastaan muutamissa miellyttävissä konteksteissa ja sen takia muuttunut mauksi, jota välillä tekee mieli.. Pienenä Kreikan matkalla (ainoa vs lomamatka jolla kävin) oli ruusuvedellä maustettuja, erittäin tahmaisia karkkeja, turkkilaisen makseisen tyylisiä.. (ja Turkissa myöhemmin niitä ruusuveden makuisia turkkilaisia makeisia). Egyptissä syötiin um alia (ton jälkkärin nimi tarkoittaa "Alin äiti" :D) ja israelissa ruusuvedellä maustettuja juttuja.. eritoten talvella arabialueilla kaduilla kulki myyjiä myymässä mukiin kuumaa maitokiisselin tyylistä juttua joka oli maustettu ruusuvedellä.. Voi olla että makua muuten vierastaisi, mutta se tuo mieleen niin monia hyviä muistoja että on muuttunut hyväksi! Onneks sitä voi ostaa netistä :D Mä teen aina välillä esim ruusuvedellä maustettua rahkaa tai kermavaahtoa ja saan syödä kaiken ku muut vaan ihmettelee et mitä tässä oikein on.. Melkein vähä ikävä arabikeittiötä! Olispa Suomes joku arabiravintola..
VastaaPoista