Täällä sitä ollaan keskellä suurta ja kimaltelevaa maailmaa. Kaupungissa, joka aikoo olla maailman suosituin turistikohde sekä luksusasumisen keskittymä viimeistään muutaman vuoden päästä. Kaupunki, jossa mikään idea ei ole liian vaikea tai (varsinkaan) liian kallis toteuttaa. Ah, Dubai. Mielettömyyden ja teennäisyyden ilmentymä, jossa ihailu sekoittuu pöyristykseen.
Ehkä kaikki on mahdollista, kun on tahtoa ja pätäkkää. Täällä on esimerkiksi roudattu miljoonia (jonkun tiedon mukaan 94 miljoonaa) kuutioita hiekkaa mereen, jotta on saatu lisää rantatontteja. Kaupungin edustalle rakennettu palmun muotoinen tekosaari Palm Jumeirah on täynnä maailman ja emiraattien rikkaimpien huviloita sekä luksushotelleja, joissa yhden yön majoituksen hinnat ovat alkaen noin 10 000 euron kieppeillä. Tekosaarella on rantaviivaa yli 500 km, joten rantaa tällä suuruudenhullulla idealla on todellakin saatu lisää!
Itseasiassa koko kaupunki on yhtä hullu projekti kuin tuo saari. Pilvenpiirtäjiä ja muita uutuuttaan kimaltavia rakennuksia paikassa, joka on alunperin pelkkää hiekka-aavikkoa (1960-luvulla täällä ei vielä ollut yhtään mitään, ja kymmenen vuotta sitten Dubaihin töihin tullut taksikuski kertoi "kaiken" olevan rakennettu sinä aikana, kun hän on asunut täällä). Eikä mitään ole tehty vaatimattomasti eikä olemaan välttävä tai suurin piirtein hyvä vaan kaikki on prameaa, isoa ja kimaltavaa.
Täältä löytyykin monta maailman suurinta tai maailman ainoaa: Maailman korkein rakennus Burj Khalifa, maailman ainoa seitsemän tähden hotelli Burj Al Arab. Ja maailman suurin ostoskeskus Dubai Mall, jonka sisällä on maailman suurin akvaario. Siellä piti tietenkin käydä, vaikka hinta kyllä oli aika pökerryttävä (eikä kokemus mielestäni valitettavasti ollut sen summan arvoinen...) Samaisen ostoskeskuksen sisällä on myös täysikokoinen jääkiekkokaukalo, jossa yleisöluisteluiden lisäksi treenaa mm. paikallinen naisten jääkiekkojoukkue. Myös maailman suurin karkkikauppa on samojen seinien sisällä. Eräässä toisessa kauppakeskuksessa pääsee sisätiloihin laskettelemaan. Maailman korkeimman rakennuksen ja maailman suurimman kauppakeskuksen välissä on maailman suurimmat musiikin tahtiin "tanssivat" suihkulähteet. Ja mitä kaikkea muuta, josta näin yhden vierailun perusteella ei vielä tiedä mitään.
Ihmisiä täällä on valtavasti. Varmasti tämä juhlakausi, ja varsinkin hulppeat uudenvuoden juhlat houkuttelevat kaupunkiin paljon turisteja. Eilen kävimme kauppakeskuksessa, jonka sisäpihalle oli rakennettu Winter wonderland valtavine joulukuusineen ja piparkakkutaloineen. Dubaissa joulu siis on näkynyt katukuvassa aivan selvästi paljon enemmän kuin Khor Fakkanissa. Uudenvuoden aattona Burj Khalifan ympäristöstä ammutaan massiivinen ilotulitus (jota muuten voi jotenkin seurata livenä Youtubesta) ja muutoinkin alkava vuosi otetaan vastaan kaikkea muuta kuin vaatimattomasti.
Oli mukavaa (ja toisaalta kyllä vähän rasittavaakin) kulkea ihmisvilinässä, jossa tuntui olevan edustus jokaisesta ilmansuunnasta. Oli eurooppalaisia turisteja lomailemassa - tavattiin muutamia suomalaisiakin taksijonossa. Isoja intialaisia perheitä ostoksilla. Paikallisia tietenkin ostoksilla ja aikaa viettämässä. Venäläisiä, japanilaisia ja kiinalaisia turisteja. Kuulinpa yhden poikaporukan puhuvan niin amerikkalaiselta kuulostavaa englantia, että väittäisin edustusta olleen myös Atlantin takaa.
Ihmeellinen paikka tämä on. Kiireinen ja kallis ja pramea. Aika ristiriitainenkin. Tämä on ehkä niitä paikkoja, joita osa rakastaa ja osa vihaa. Omaa tuntemustani en näin lyhyen visiitin perusteella viitsi kovin suureen ääneen kuuluttaa. Mutta sen totesimme kyllä Tunden kanssa molemmat, että on upeaa saada asua itäisen rannikon rauhassa ja hiljaisuudessa paikallisen elämänmenon ympäröimänä. Tämän lyhyen kokemuksen perusteella Dubai-elämä olisi meille liian... liian kaikkea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti