keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Hintoja

Ennen kuin muutimme tänne, minulla ei oikein ollut mitään käsitystä siitä, millainen hintataso täällä tulisi olemaan. Dubaissa kaikki on paljon kalliimpaa kuin tällaisessa pikkukaupungissa, mutta toistaalta paikalliset ovat rikkaita ja Khor Fakkanissa on myös jonkinverran turisteja. Valmistauduin kohtaamaan hiukan Suomen hintoja matalammat hinnat, mutta en mitään naurettavan halpaa. Se, että verotus on huomattavasti kevyempää, laskee hintoja automaattisesti jonkin verran ja Suomeen verrattuna yleensä mikä tahansa maa on halpa.

Käymme ruokaostoksilla pari kertaa viikossa ja on pakko tunnustaa, että katson tuotteiden hintoja todella harvoin. Se ei johdu siitä, etten välittäisi vaan siitä, että hinnat ovat mielestäni todella hankalasti esillä. Tekstit on arabiaksi (summat kyllä tutuilla numeroilla), joten koskaan ei voi tietää, onko tuotteen kohdalla oleva hyllynreunuslappu juuri sen tuotteen vai viereisen tavaran hinta. Mutta yleensä meillä menee ruokakauppaan noin 300 dirhamia (60 euroa). Ruoka siis ei ole mitenkään ihmeellisen halpaa, vaikka toki halvempaa kuin Suomessa (vastaaviin ostoksiin menisi ehkä 90 e kotimaassa). Leipä ei maksa juuri mitään, eikä jugurtti. Mutta tuore liha on arvokasta: neljä kanan rintafilettä maksaa noin 10 euroa. Myönnän kyllä, että ruokaa saisi varmasti halvemmalla jostain muusta kaupasta (tuo on "paremman" väen ja turistien kauppa). En vaan vielä ole ottanut tätä kaupunkia haltuun edes siinä määrin, että osaisin etsiskellä ruokakauppaa muualta. Tuo on lähellä ja valikoima on sillä tavalla helppo, että sieltä löytyy kaikkea tuttua, josta on helppo tehdä ruokaa. Elektroniikka on enemmänkin halvempaa. Ostimme tablettitietokoneen, jonka hinta Suomessa olisi 600 euroa ja täällä se maksoi 480 euroa. Myös epilaattori oli (joitain kymppejä) halvempi.

Kotomaassa ei ole tullut juurikaan taksilla ajeltua, mutta täällä ilman omaa ajokorttia kolmen lapsen kanssa kulkiessa siihen tulee ajoittain turvauduttua. Eivätkä matkat juuri kukkaroa verota. Olen pitänyt tapanani maksaa kuskille aina 10 dirhamia (2 euroa) kilometrin matkasta hotellilta kotiin. Kuljetaan sitä melko usein iltaisin, kun lapset eivät enää jaksa kävellä. Mittarin mukaan matka maksaa puolet siitä. Ja, jotta taksilla - ja niillä mielettömän kokoisilla maastoautoilla (tai mitä ikinä ne jenkkimonsterit ovatkaan) - voisi kaikki käveltävätkin matkat edukkaasti ajella, polttoaineen tulee olla "järkevän" hintaista. Täysi tankki maksaa noin 55 dirhamia, 11 euroa. Sillä saa Suomessa... ööö...  7 litraa?

Palvelut, muutkin kuin taksimatkat, eivät maksa juuri mitään ja se kyllä vähän kouraisee sydänalaa. Vaikka hinnat asettuvat jonkinlaiseen suhteeseen silloin, kun tietää, että ulkomaalaisille yleensä maksettava palkka (esim. lastenhoitajille ja rakennusmiehille) on 1500 dirhamia, 300 euroa kuussa, mutta silti. Hiusten leikkuu tai parranajo maksaa 10 dirhmia, 2 euroa. Auton pesu, johon kuuluu myös sisätilojen siivous, 15 dirhamia eli 3 euroa. Ei tule leipä helpolla niille, jotka noista murusista elantoaan tienaavat...

Tässä valossa tuntuukin aika hurjalta katsoa tuon ainoan hotellin span hintoja. Hieronnat maksavat reilusti enemmän kuin Suomessa eli tähtitieteellisiä summia täkäläisestä vinkkelistä katsottuna. Mutta toki niitä käyttääkin ne, jotka laittavat lomaansa kiinni valuuttaa enemmän kuin toiset tienaavat koko vuoden aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti